Jäljet lumessa

Aivan kuin kaikkina muinakin aamuina lähdin aamulenkille. Otin mukaani roskapussin ja kirjeen, jota olin toimittamassa postilaatikkoon. Maa oli ihan valkoinen – lunta oli satanut yöllä. Lähdin kohti roskista ja matkalla kirjekuori putosi maahan ja kastui. Vein roskat ja palasin sisälle kirjoittamaan uutta kuorta. Tullessani uudestaan ulos huomasin jälkiä maassa. Näitä jälkiä en ollutkaan huomannut. Minut siis piti pysäyttää ja lähettää uudelleen matkalle. Huh. Siinä oli ristiin rastiin kuljettu jo ennen minua. Jatkoin matkaani, pudotin kuivan kirjekuoren sisältöineen laatikkoon. Ihmettelin vieläkin runsasta jälkien määrää. Käännyin risteyksestä ja siellä ei ollutkaan yhtään mitään, ei ensimmäistäkään kulkijaa ollut siitä mennyt. Jatkaessani matkaa tuli taas paljon pieniä jälkiä, isoja jälkiä sekä joku oli ajanut jopa polkupyörällä. Liukastakin oli jossain kohtaa ollut kun joku oli kaatunutkin. Näin päättelin kun katsoin painaumia maassa. Saavuin sitten peltoaukealle ja näin viisi peuraa. Peurat katselivat pellon laidassa minua tarkkaavaisesti, mutta eivät lähteneet minnekkään. Iso lintuparvikin lensi siinä. Kuulin lisäksi paljon lintujen laulua. Oli ihana olo, niin rauhallinen. Mietin miksi minä koen tämän nyt näin voimakkaana. Tänä aamuna minä itseasissa katselin omaa elämääni. Minä olen kulkenut matkaani yhdessä muiden kanssa. Joku on lähtenyt pois elämästäni aika nopeastikin ja joidenkin kanssa matka jatkuu vieläkin. Puhdas koskematon kohta lumessa kuvaa elämääni mullistusten jälkeen. Minä olen mm. muuttanut useasti paikkakuntaa, työpaikka on vaihtunut, avioliittokin purkautui. Mullistuksen tapahduttua on ollut ikään kuin puhdas lehti jota olen alkanut ”kirjoittamaan”. Pellolla näkemäni peurat ja linnut muistuttivat minua siitä, kun elämääni on tullut henkisyys. Useita opettajia on tullut elämääni. Joku on jopa tietämättään toiminut minulle opastajana – jokin sana tai teko on vienyt minua eteenpäin. Aina en ole edes heti ymmärtänyt ”viestiä” jonka olen saanut, vaan se on selvinnyt vasta aikojen päästä. Minä en ole yksin. Etkä ole sinäkään. Jos tulee pysähdys, niin sillä on tarkoituksensa. Miten sinä kirjoitat elämäsi tarinaa?

Enkeliviesti 10.8.2019

Mitä ajattelet juuri nyt? Pyydämme sinua kiinnittämään huomiota ajatuksiisi. Jos ajattelet, että sinulle kaikki on mahdollista. Niin tapahtuu. Jos ajattelet, että minä en osaa mitään. Niin tapahtuu. Ajatuksila on suuri voima.

Enkeliviesti 7.11.2018

Mistä tunnistat enkeleiden viestit?

Meidän lähettämät  viestit ja opastukset sinulle ovat rakkaudellisia ja lempeitä.  Tunnet olosi hyväksi ja rauhalliseksi.  Me emme koskaan puhu sinulle käskevään sävyyn.

Enkeliviesti 3.10.2018

Enkelit pyytävät  teitä kiinnittämään huomiota siihen, että  mitä sanoja käytätte puhuessanne toisille ihmisille  sekä myös siihen miten puhutte itsellenne(sisäinen puhe)

Enkeliviesti 30.5.2018

Missä sinun ajatuksesi ovat juuri nyt? Pysähdy välillä ja huomioi mitä ajattelet. Onko ajatuksesi kannustavia vai kenties vihaisia, surullisia tms. Pyydämme sinua tarkkailemaan ajatuksiasi – päivittäin.

Enkeliviesti 16.5.2018

Kevät on jo pitkällä. Oletko huomannut sen? Luonto on puhjennut kukkaan, linnut laulavat sydämensä kyllyydestä. Pyydämme sinua menemään luontoon. Hengitä raikasta ilmaa ja nauti kaikesta ihanasta mitä näet, tunnet, haistat. Luonto on meidän ihmisten rikkaus.

Enkeliviesti 4.4.2018

Me enkelit olemme koko ajan sinun lähelläsi. Me suojelemme sinua. Opastamme tarvittaessa. Tunne meidän rakastava läsnäolo. Se voi tuntua hipaisulta poskellasi tai kädelläsi. Voit tuntea sen lämmön/rauhan tunteena sisälläsi. Tiedä, että olemme aina sinun lähelläsi.